Uusi vuosi, uudet mahdollisuudet! Vuoden 2020 kunniaksi haluan jakaa teille taivaltani esikoistietokirjailijana ja rohkaista kaikkia muitakin kirjoittamaan oman tietokirjan.
Ihmisiä pelotellaan liikaa kirjan kirjoittamisen “vaikeudella”. Kaikki tuntevat kauhutarinat pöytälaatikossa pölyttyvistä käsikirjoituksista ja ei-ikinä valmistuvista projekteista.
Noitä kauhutarinoita ei pidä kuunnella! Olin itse kaikkein epätodennäköisin kirjan kirjoittaja, koska en ole viimeistellyt graduani ja muutenkin projektinhallinnan taitojani voi aiheellisesti kyseenalaistaa. Silti tein kirjan valmiiksi asti, ja vieläpä hittikirjan 🙂
Tässä blogissa käyn läpi yleisimpiä tekosyitä sille, miksi ihmiset eivät tee kirjaa, vaikka aivan hyvin voisivat ja unelmoivat siitä. Sen jälkeen kumoan kaikki nämä tekosyyt ja toivon luovani inspiraatiota kaikille wannabe-tietokirjailijoille!
Tekosyy 1. ”Haluan kirjoittaa kirjan, mutta en tiedä mistä kirjoittaisin.”
Tiedän tunteen. Aloin vuonna 2011 unelmoida oman kirjan kirjoittamisesta. Mutta en keksinyt sopivaa aihetta tai käsittelytapaa! Superkirjailija Ernest Hemingway on lausunut, että voidakseen kirjoittaa elämästä, pitää ensin elää sitä. Siksi keskityin elämääni ja luotin, että joskus idea syntyy. Yhtäkkiä maaliskuussa 2016 istuin sohvalla ja idea Putinin trolleista sekä sen tekotavasta tuli päähäni. Idea syntyi, koska olin ”elänyt kirjailijan elämää” eli seurannut maailman menoa, tavannut ihmisiä, kuunnellut heidän tarinoitaan, verkostoitunut ja ollut avoin uudelle. Idean saamisen jälkeen laitoin sen toteutukseen.
Tekosyy 2. ”En osaa kirjoittaa.”
Osaatpas.
Jos osaat ajatella, osaat myös kirjoittaa. Kirjoittaminen on huomattavasti armollisempaa kuin puhuminen. Muokkaamalla ajatuksiasi tietokoneen näytöllä saat valmistella yksittäistä lausetta, kappaletta tai lukua niin kauan ja niin täydelliseksi kuin koet tarpeelliseksi. Omassa kirjaprosessissani luin keskeneräisiä lukuja ääneen koekuuntelijalle. Sain välitöntä palautetta ja huomasin parantamisen paikkoja. Jos kirjoittaminen prosessina pelottaa, siihen on saatavilla myös kurssitusta ja mentorointia!
Tekosyy 3. ”Kirjan kirjoittaminen on työlästä ja hankalaa.”
Ei ole. Se on projekti, jonka voi jakaa niin pieniin osasiin kuin hyvältä tuntuu. Esimerkiksi: aiheen valinta->taustatiedon kerääminen->lukujen sisällön hahmottelu->lauseiden hinkkaus->oikoluku->editointi->koeluku-editointi jne. Sitten tekee yhden osasen kerrallaan yhdestä luvusta kerrallaan tarpeeksi monta kertaa. Joinain päivinä, kun en jaksanut kirjoittaa, litteroin auki monituntisia haastattelunauhojani. Toisina päivinä luin taustatietoja. Pohjaustin lukuja kirjoittamalla aikajanoja. Teippasin seinän täyteen tausta-artikkeleita. Sitten istuin alas ja kirjoitin. Ja kappas, eräänä päivänä koko projekti oli valmis ja ainoa puuttuva asia olikin erittäin mukava: kiitos-sivulle nimien lisääminen!
Tekosyy 4. ”Olen liian kärsimätön luonne. En pysty keskittymään kirjan kirjoittamiseen.”
Niin olen minäkin. Mutta lupaan: jos olet innostunut kirjasi ideasta, tulet innostumaan kirjoittamisestasi AINA, kunhan vaan saat kärsimättömyydeltäsi aikaiseksi ISTUA ALAS JA ALOITTAA kirjoittamisen. Jos alkuun pääsy vaatii, että kaverisi piilottavat puhelimesi ja pöllivät modeemisi, ettet pääse selaamaan kissavideoita nettiin, sitten se vaatii sen. Mutta arvaa mitä?! Kun olet päässyt alkuun, kohtaat uuden ongelman: olet niin innostunut kirjoittamisesta, ettet malta lopettaa ja valvot pitkälle yöhön kirjoittamassa 🙂
Tekosyy 5. ”Joudun eristäytymään muusta maailmasta ja hylkäämään tavallisen elämäni saadakseni kirjani valmiiksi.”
Et joudu. Parhaat kirjat syntyvät vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Omaa kirjaani varten sain matkustaa ympäri Eurooppaa tapaamassa upeita ja inspiroivia ihmisiä. Heiltä opin sekä ystävyydestä että tietokirjani aiheesta. Lisäksi päivitin jatkuvasti kirjamatkoiltani someen uutisia ja sain ihanaa, kannustavaa palautetta ihmisiltä Suomesta ja ympäri maailmaa. Kirjan teosta voi luoda yhteisöllisen tapahtuman, johon kaikki osallistuvat. Samalla tulet luoneeksi kiinnostunutta ja sitoutunutta yleisöä valmiille kirjalle!
Tekosyy 6. ”En ole ammattikirjoittaja. En osaa kielioppisääntöjä, pilkun paikkoja, lauseenvastikkeita, enkä kappalejakoja.”
Seli seli 🙂 Tätä varten on olemassa kustannustoimittajat. Heidän työtehtävänsä kirjasi kustantajan kanssa on editoida ja viilata pilkut kuntoon. Sinun tehtäväsi on antaa heille ensimmäinen käsikirjoitus. Sitten alkaa yhteistyö. Et ole yksin, muista se.
Tekosyy 7. ”Kukaan ei lue kirjaani.”
Lukeepas. Sinun tehtäväsi on auttaa lukijoita ja herättää sekä ylläpitää heidän kiinnostuksensa. Kiinnostava kirjoittaminen on oma alansa, jota voi opetella lennossa kirjoittamisen aikana. Oman kirjani kirjoitusvaiheessa suoritin verkossa virtuaalikurssin nimenomaan kiinnostavasta kirjoittamisesta. Jo Antiikin Kreikassa on kehitetty draaman kaari ja tarinankerronnan kultaiset säännöt, joita noudatetaan tänäkin päivänä myös Hollywood-leffojen juonissa – niitä noudattamalla pääsee jo pitkälle. Sinun tarvitsee vain opetella nuo säännöt!
Tekosyy 8. ”Tietokirjojen kirjoittamisella ei elä.”
Totta on, että keskimäärin suomalainen tietokirjailija ansaitsee kirjastaan todella vähän, reilusti alle 5000 euroa. Siksi ei kannata olla keskimääräinen suomalainen tietokirjailija, vaan nostaa omat tavoitteensa korkealle ja pitää huolta, että ne toteutuvat. Järkytyin vuonna 2016 kuullessani paljonko yhdestä kirjasta jäisi minulle käteen – noin 3 euroa per kovakantinen kirja miinus verot! Siksi kannattaa tehdä tietokirja, jonka aihe ja käsittelytapa ovat niin universaalin koskettava, että ihmisten on yksinkertaisesti pakko lukea se. Ihan pakko.
Tekosyy 9. ”Kirjani on oltava täydellinen. Koska en pysty saavuttamaan vaatimustasoani, en edes yritä.”
Höpsistä! Kukaan ei ole koskaan tehnyt täydellistä kirjaa. Minun mielestäni hyvä kirja on jonkun toisen mielestä humpuukia ja valeuutinen. Minulla oli tätä painetta pitkin matkaa. Ratkaisin sen antamalla kirjalleni ajatuksissani kepeän työnimen ja ajattelemalla, että en edes yritä tehdä mitään maailmanhistorian merkkiteosta. Kirjoitin kirjaani yhtä letkeällä otteella, kuin olisin kasuaalisti vain kirjoitellut someen. Täydellisyyttä ei ole olemassa. Säädä vaatimustasosi sellaiseksi, jonka kanssa sinun on helppo elää ja edetä kirjasi kanssa. Se ei tarkoita, että antaisit itsellesi luvan tehdä paskan kirjan, jolla on vain 200 lukijaa (kts. tekosyy 7).
Tekosyy 10. ”Kriitikot tuomitsevat kirjani tai minut. Saan negatiivista julkisuutta.”
Mahdollista. En kadehdi kulttuurikriitikoita. Heidän työnsä on maksua vastaan yrittää ylistää, teilata tai edes esitellä monisatasivuinen kirja. Tilaa heillä on käytössä pari palstaa tai sivu sanomalehdessä. Minun kirjastani on kirjoitettu sekä hyvä että huonoja arvioita. Osaan arvioista on myös sotkettu persoonaani arvostelevaa suttua, ja osa sisältää väärää tietoa kirjastani. Mutta keskeistä on muistaa, että harva kulttuurikritiikki jää historiaan.
Sinun kirjasi jää!
Eli ei muuta kuin hommiin ja hittikirjoja tulille.
Ps. Ja nyt kun jotkut haluavat kysyä, miten niin Putinin trollit on “hittikirja”, tässä perusteluja: se on kirjakauppaliiton mukaan ollut kolmena kuukautena eli joka kuukausi ilmestymisensä jälkeen kymmenen myydyimmän tietokirjan joukossa. Helmet-kirjastoissa se on koko ajan kymmenen lainatuimman tietokirjan joukossa. Suuri osa kriitikoista on sanonut kirjaa ansiokkaaksi. Kirjasta on otettu ainakin viisi painosta. En saa kertoa myyntimääriä, mutta kirja tuottaa huomattavasti enemmän kuin keskimääräinen suomalainen tietokirja. Käännöksiä on tekeillä ja useista käännösoikeuksista on neuvottelut käynnistä. Sellainen hittikirja ❤ Tsemppiä oman hittikirjan tekoon!
Putinin trollit 